Huh, kiirettä pitänyt!

Itsenäisyysiltana on sopiva aika rauhoittua ja ottaa läppäri syliin ja kertoilla kuulumisia.
Aloitin Mäkkylässä tallinpitäjänä lokakuun alussa ja siitä asti on saanut mennä pää kolmantena jalkana. Lokakuun 10pv pidettiin tallilaisten kesken talkoopäivä. Siivottiin ja haravoitiin koko talli, piha-alue, ulkokatos ja tarhojen edustat. Kyllä tuli siistiä 🙂

Marraskuussa aloitettiin sitten pihaton tekeminen. Jo olemassa olevista ulkokarsinoista yhdistettiin iso yhteinen ulkokatos pihattohevosille, johon tehtiin kaksi sisäänpääsyä. Kaksi tarhaa yhdistettiin yhdeksi jaloittelualueeksi. Pihatto alkaakin olemaan viittä vaille valmis ja hepat pääsevät joulukuun lopussa sinne asustelemaan. Yhdelle kivalle hepalle vielä paikka löytyisi pihattoon..

Kerronpas hieman itsestäni ja omasta hevostaustastani. Olen opiskellut ratsastuksenohjaajaksi Harjun Oppimiskeskuksessa, valmistuin vuonna 2007. Ensimmäisen oman hevosen sain 11-vuotiaana. Ratsastuksenohjaaja opiskeluiden alkaessa hankittiin nuorempi ja tavoitteellisempi ratsu. Esteratsastus on ollut aina oma lajini ja kouluratsastus kilpailuihin on osallistuttu mikäli ollut pakko 😀
Tuli oltua myös ilman omaa hevosta jopa 9-vuotta. Tuona aikana kävin työskentelemässä Hollannissa Noora ja Mikael Forstenin tallilla sekä Belgiassa Stephex Stablesissa. Hienoja kokemuksia saaneena ja mitä upeampia hevosia nähneenä! Elämään mahtui muitakin uusia seikkailuja tuon 9-vuoden aikana. No heppatyttö on aina heppatyttö ja lopulta päädyin hankkimaan itselleni 2-vuotiaan varsan. Sen kanssa kävi vähän ikävämmin, enkä edes ehtinyt sitä hakemaan laitumelta silloiseen täysihoitotalliin. Se valitettavasti menehtyi laitumelle tapaturmaisesti yön aikana.
Tästä selvittyäni, puolen vuoden kuluttua sain oman pippurisen 3-vuotiaan tamman käsiini. 10-päivää käsitellyssä ja muutenkin erittäin herkässä varsassa oli omat haasteensa, mutta aika kiva siitä on tullut. Tällä kaudella kisailtu 5-vuotiaiden kansallisia esteluokkia.

Nuoria heppoja laittelisin enemmänkin ihan kilpailuihin saakka, mikäli siihen vain olisi aikaa. Ehkä nyt tallinpidon yhteydessä jonakin päivänä…:)

Olen myös uusi asukas täälä Pirkanmaan suunnalla, muutin vuosi sitten Seinäjoelta mieheni perässä. Joten vielä ei kaikki alueen tallit ole tuttuja, jos edes puoletkaan, mutta pikkuhiljaa sitä tutustuu tämän alueen hevosihmisiin.

Vielä olisi Ratsutilalla pieniä käytäntöä helpottavia asioita fiksailtavana. Nopeuttaa tallihommia huomattavasti ihan pienetkin muutokset. Täyttä höyryä vain eteenpäin ja vähän kun tekee ylitöitä aina pikkuisen, niin yhtäkkiä onkin valmista 🙂

Heppaterveisin Sofia